to 9.3.2006
”Minulla on tunne, että tulen katumaan kirjoitusten jälkeen
sitä, etten lukenut silloin kun piti, vaan tein ihan muuta. Isäkin on ihan
hermona minun puolestani. Isä saa mut ärsyyntymään. Tänäänkin änkesin itseni
mukaan hiihtoreissulle Lykynlammelle. Olin sitä ennen turruttanut aivojani pari
tuntia biologian parissa. Tai ehkä vain tunnin. En ole pahemmin katsellut
kelloa viime aikoina. Lykynlammella tuli tavattua aivan liikaa tuttuja. Ja
kaikki olivat opettajia. Me söimme myls munkit ja kuumat mehut juotiin. Tänään
on ollut kiva päivä. Aurinkokin paistoi. Vähän vain on kylmää aamuisin
nykyisin. Vaikka olenkin hakenut, olikohan se kolmeen kesätyöpaikkaan, uskon,
etten saa yhden yhtäkään työpaikkaa. tuli sen verran huonosti kirjoitettua
työhakemukset. Äiti ja isä saattavat katsoa kieroon, kun tyttö ei saa tänäkään
kesänä töitä. Minä haluaisin töihin, mutta en osaa saada töitä.”
la 18.3.2006
”Näin hektistä ja väsyttävää on viimeinen viikko ollut,
ettei ole jaksanut kirjoittaa edes päiväkirjaa. Vieläkin väsyttää, mutta
jännitys on niin suuri, ettei kerkeä nukkumaan. Sen verran jännitys on
kuitenkin tasaantunut, että kykenee ajattelemaan selkeämmin. En koskaan
kuvitellut, että voisin tuntea näin paljon väsymystä kolmen kokeen takia. No,
olivathan ne sentään ylioppilastasoa, joten se siitä. Maanantaina oli
äidinkielen aineistoaine. Alustavien tietojen mukaan olisin saamassa e:n n.
90:llä. Tavoite on siis jo saavutettu. Silti ajattelin kirjoittaa ihan
tosissani otsikkoaineenkin. Jos saisi sen l vaikka. Kokeen aikana paremmasta
kuulakärkikynästä loppui muste. Piti käydä ostaa uusi kynä. Ja tämä on aivan
huippu! Aivan ihanan väristä sinistä, eikä muste valua! Joka päivä olen ollut
ihan loppuun asti. Maanantaina meni jopa täpärälle saanko edes valmiiksi, mutta
sain sen sittenkin tehtyä ajallaan. Jäi jopa kaksi minuuttia jäljelle.
Keskiviikkona oli ainereaali uudessa muodossaan ensimmäistä kertaa. Lehdistöä
ei ollut paikalla. Ruotsin kokeessa oli joku lehtimies paikalla ottamassa
kuvia. Minä en päässyt kuvaan. Reaalissa kirjoitin biologian kuten olen varmaan
jo maininnut. Kysymykset olivat inhimillisiä vaikka niissä vaadittiinkin
tietotaitoa ja kykyä yhdistellä asioita toisiinsa. Sain vastattua kahdeksaan
kysymykseen ajallaan. Ei tullut edes missään vaiheessa kiire. En sitten tiedä,
mitkä vastauksista on oikein ja mitkä vain feikkiä. Ruotsin koe oli eilen.
Siihen en loppujen lopuksi jännittänyt niin paljoa kuin reaaliin. Omasta
mielestäni se oli helppo, mutta varmaan tulee olemaan näkemyksiä, jotka
sanovat, että se oli vaikea. Jälkeenpäin, kun rupesin tarkistamaan vastauksieni
oikeellisuutta, huomasin, että ne ovat väärin. Erityisesti minua harmittaa
aineeni. Kieloppi ja sanasto-osuus oli yllättävän helppo. Luulen, että siellä
on aikaisempiin kokemuksiini nähden erittäin vähän virheitä. Ehkä yksi tai
kaksi. Olisin luullut myös, että kohtia olisi ollut enemmän. Luetunymmärtäminen
oli normaalitasoa. Aiheet olivat hauskoja. Enää ovat jäljellä äidinkielen II
aine sekä englanti. Tavallaan ei pelota, mutta silti on kovin jännittynyt. Koko
viikon paistoi aurinko ja oli muutenkin mukavia säitä, mutta viikonlopuksi on
luvattu ainoastaan lumisadetta. Nyt ainakin sataa lunta.”
ma 20.3.2006
”Olo kuin olisi seisonut kaatosateessa koko yön. Vaikken ole
koskaan tehnyt niin, on vain mukava sanoa/kirjoittaa niin. Eli suomeksi
sanottuna minua väsyttää, mutta en voi nukkua, koska minua ei nukuta. Tänään
oli äidinkielen II aineen kirjoitukset. Tekstiä tuli ihan kiitettävät 4,5
sivua. En tiedä, tuleeko tällä kirjoituksella l:ää. Itse olen tyytyväinen
tekstiin. vaikka aika seikkaperäinen ja mitätön se on. Aiheet muuten olivat
aivan hirveät. En yhdestäkään periaatteessa osannut kirjoittaa. Toisen
tutustumiskierroksen jälkeen sain ainakin 3-4 mielenkiintoista aihetta
silmiini. Ehkä yhdestä toisesta olisi minun pitänyt kirjoittaa nimittäin
Pohjoismaalaisten nuorten toiveista työelämässä. Siitä olisi ehkä saanut
enemmän mielenkiintoisemman ja asiallisemman. Valitsin otsikollisen aiheen ”Toisen
silmin”. Se oli viimeinen aihe, 34. Paikka oli sama kuin viime maanantaina eli
nr. 66. Kokelasnumero on 130 paitsi reaalissa ja kielissä se on 129. Tähän
mennessä olen ollut paikoilla 40 ja 36. Se ovat olleet takana. Lunta on satanut
kolme päivää putkeen. Sain varattua Maria Peuran Valon reunalla –kirjan [kirjallisuuden pääsykoekirja
Jyväskylän yliopistoon].”
la 25.3.2006
”Maanantaina on viimeinen koetuspäivä eli englannin
yo-kirjoitukset. Ainakin minun osaltani. En voi kieltää, ettenkö jännittäisi.
Viikko oli liian pitkä odotusaika. Muutama päivä meni ihan hyvin, mutta sen
jälkeen rupesi ote herpaantumaan. Tällä hetkellä ei edes kiinnosta lukea yhtään
mitään. Silmiä rupesi koskemaan eilen, että piti luovuttaa. Enkä minä osaa enää
keskittyä yhtään mihinkään. Torstaina isä soitti kesken päivän, että hänellä on
liput yhteen ranskalaiseen elokuvaan. Tai oikeastaan yksi lippu. Minä menin,
vaikka olin vähän vastahakoinen. Siinä ei ollut suomenkielisiä tekstityksiä.
Sen takia en pysynyt oikein kärryillä. Pääajatuksen kyllä sain. Pidin
tarinasta, vaikka loppu ei ollut mieleinen. Elokuvan ranskankielinen nimi oli
Violence des E[s]changes en Milieu Tempéré. Englanniksi se oli käännetty Work hard
play hard. Perjantaina kävin uimassa Karin kanssa. En tiedä, halusiko Kari
mennä heti koulun jälkeen, mutta ei hän pannut vastaankaan. Ostin hänelle jopa
munkin ja trippi pillimehun, kun hän niin anovasti katsoi. Minulla oli ainakin
hauskaa. Ainakin huolet häivettyivät hetkeksi. Illalla katsoin Notthing Hillin.
Pääosissa Julia Roberts ja Hugh Grant. Ihan kohtuullinen elokuva, paitsi liian
hidastempoinen ja loppu oli ennalta-arvattavissa.”
