Oma huone

Vuoden 1998 ystävänpäivänä sain kauan kaipaamani oman huoneeni. Olin siihen asti asunut siskoni kanssa samassa huoneessa lukuun ottamatta yhtä vuotta. Tuskin siskollani ja minulla oli ollut mitään suuria riitoja tai kahnauksia, mutta kaipasin omaa tilaa. Äitini uhrasi ompelu- ja askarteluhuoneensa minun käyttööni.

La 14.2.1998

”Tänään heräsin kesken unien. Tänään muutin alakertaan, jonne olen aina halunnut. Ja nyt se toteutui. Vaikka se on aika pieni, mutta ei sen tartte oll aiso. Eka se oli ihan siivoton, mutta sitten se pikku hiljaa näytti oikein kotoiselta. Vaikka on vielä pikkuisen kesken tämä huone näyttää oikein suloiselta. Minä en ole käynyt melkein koko päivänä ulkona. Olin minä vähän aikaa ulkona. Minä olin täällä uudessa huoneessani melkein koko ajan. Nyt piitää vain odottaa että alkaisi Bumt si Bum. Ja se on tylsää. Minä olen ruvennut taas kirjoittamaan Eveliinalle. Tänään on Ystävänpäivä. Minä olen taas ”onnellinen” kun saan olla omassa huoneessa. Ja saa olla yksin, ja tehdä mitä tahansa. Eipä tällä kertaa muuta.”

Kesä 1997

Vaikka kesään on vielä suhteellisen pitkä aika, tässä hieman kesämuisteloa vuodelta 1997. Koska kesällähän on lomaa, kirjoittelin harvakseltaan. Kuitenkin tästä saa suhteellisen hyvän kuvan miten se on mennyt. Kiinnitä huomiota siihen, miten pedantisti raportoin kaikki televisio-ohjelmat!

La 28.6.1997

”Tänään mä heräsin 8.35. Katoin teeveeta 3 tuntia. Tein matematiikan kirjaa. Söin. Olin ulkona. Katoin tekkarista Salaperäinen saari. Riehuin. Söin. Kirjoitin päivä kirjaa. Me menemme huomenna Vaasaan leirille. Olen alkanut taas kirjoittaa Eveliinan kanssa. RAKAS päiväkirja en jaksa enään kirjoiittaa.”

Ke 9.7.1997

”Olimme viime viikolla Vaasassa. Siellä oli semoinen leiri, mutta en tiedä minkä näkönen leiri. Yhtenä päivänä leiri teki retken Wasalandiaan. Siellä oli tosi kivaa, mutta alussa oli tosi tylsää, kun ei tiedetty minne koneeseen mentäisi. No kyllä me käytiin kelmessa [kolmessa?] eri laiteessa monta kertaa. Esimerkiksi tukkijoessa 3, mustekalassa 3 ja avaruuslaiteessa 3 kertaa. Sittemme myös käytiin kummitustalossa. Ja myös naruakin vedettiin. Kun me oltiin kotina sunnuntaina niin tuli vieraita parin tunnin kulttua. Rakas päiväkirja en jaksa kirjoittaa.”

Su 3.8.1997

”En ole kirjoittanut kahteen viikkoon tai enemmän. koska meidän perhe on ollut Lapissa. Siellä kyllä oli toden sanoen tylsää. Me tultiin tänään kotiin. Me kierrettiin ukin kautta, eli Kajaanin. Oltiin siellä viisi päivää. Ja sitten tultiin kotiin.

Me käytiin tänään uimassa, tietenkin Aavarannalla kotona. Ja katottiin televisiota. Televisiosta tuli tammöisiä ohjelmia: TV1:delta Oi ihana Toukokuu ja TV2:delta kotimainen elokuva jonka nimi on Pieni luutatyttö. Lopetan nyt tällä kertaa tähän, eli en jaksa kirjoittaa.”

Ma 4.8.1997.

”Nukuin viime yön alaakerrassa. koska ylääkerrassa oli tosi kuuma. Katoin televisiota. Televisiosta tuli aamulla nämä ohjelmat: Ipanat ja Repullinen seikkailua. Isä meni tänä aamuna töihin. Tänää oli tosi kuuma päivä, eli mentiin uimaan. Kun tultiin kotiin niin oli vielä puoli tuntia Pikku poneihin. Me katottiin se ja syötiin samalla jätskiä. Pikku poneiden jalkeen tuli Tarzan, jonka jakson nimi oli Tarzan vaarassa. Kun se oli loppunut niin tunnin päästä isä tuli. Katottiin televisiota illalla. Ja illalla televisiosta tuli: CHALIEN enkelit, Blondi tuli taloon ja Mr. ja Mrs. Smit. En kaksa kirjoittaa, kun pitää mennä nukkumaan. HYVÄÄ YÖTÄ!”

Ti 5.8.1997

”Viimekin yönä nukuin alakerrassa, koska ylääkerrassa oli taas kuuma. Tänään aamulla en katsonut lasten ohjelmia, koska niitä ollut. Kun oli urheilua. Minä tyhjensin pesukoneen, eli astiapesukoneen. En jaksa kertoa yksityisasioita, niin jatkan eteenpäin. Sitten minä mietin paljonko rahaa minulla on ja sain tulokseksi 21,90 mk. Sen jälkeen minä söin, ja sitten minä menin IITAA hakemaan. Muttaa Iita ei ollut kotona. Menin kotiin. Söin välipalan. EN jaksanut eile kirjoittaa niin en minä jatka tänäänkään.”

Kirjaesittely

Ensimmäinen päiväkirjani näytti tältä. Tähän kuitenkin kirjoitin vasta vuonna 2003. Näköjään kirjoitin tähän jo aikaisemminkin, mutta olen repinyt sivut, mutten yhtään muista miksi. Ovatko ne sisältäneet jotain hyvin arkaluontoista vai enkö vain ollut tyytyväinen käsialaani? Vihasin käsialaani nuorempana enkä ollut koskaan tyytyväinen siihen.

Tähän kirjaan olen varsinaisesti ensimmäiset merkinnät kirjoittanut. Kirjoitin tähän vuosina 1997- 1999. Kirjan sisältä löytyy näköjään itselleni kirjoitettu kirje, jonka saan avata vasta vuonna 2027. Jännää nähdä, mitä ihmettä olen kirjoittanut itselleni!

Ensimmäinen päiväkirjamerkintä ikinä

Tämä merkintä on syntymäpäiviäni edeltävältä päivältä, jolloin oli veljeni syntymäpäivät. Myös tämä on ihka ensimmäinen päiväkirjamerkintäni.  Olin vuosia aikaisemmin saanut ensimmäisen päiväkirjani, mutten ollut kirjoittanut siihen kertaakaan. Sain sen pitkän kinuamisen jälkeen. Olin kateellinen siskolleni, joka oli saanut päiväkirjan syntymäpäivälahjaksi. Isä hankki minulle sitten oman, mutta en ollut tyytyväinen siihen. Minun kirjassani ei ollut viivoja vaan tyhjiä valkoisia sivuja. Vihasin kirjoittaa ilman viivoja, koska riveistä ei tule silloin suoria enkä osaa vieläkään kirjoittaa ilman viivoja :D

Monet merkintäni tältä samalta vuodelta noudattavat näköjään samaa kaavaa: kerron hyvin yksityiskohtaisesti aamutoimistani ja muista menemisistäni. Myös lopun virke "Rakas päivä kirja en jaksa muistella" toistuu. Huomaa ohjelma-sanan vaihtelevat merkintätavat.

 

La 18.1.1997, vielä 9 v. (19.1. on syntymäpäivät) Ensimmäinen merkintä

”Heräsin täänään klo 7.20. Menin vessaan. Menin takaisin sänkyyn. Olin siellä jonkun aikaa. Menin katsomaan lasten ohelmia. Olin katsellut lasten ohjejelmia kaksi tuntia, niin menin alas syömään. Äiti teki alhaalla Karin kakkua. Menin takaisin ylös katsomaan lasten ohjelmia. Siinä välissä kävin pukemassa. Kun lasten ohejelmat olivat loppuneet niin siivosin vähän huonetta. Menin ala. Äiti sanoi että minä voisin siivota keittiön. Sitten menin kokonaan siimaan oman huoneen. Sen jälkeen tulikin vieraat. Eka minä vähän ujostelin, mutta kyllä minä sain pelkoni pois. Ne olivat jottain 3 tuntia. Rakas päivä kirja en jaksa muistella.”

Aloitus

Laitettakoon alkavan kolminkympin kriisin (joka ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään) piikkiin tämä blogiyritys (/kokeilu). Tästä varmasti tulee uhkarohkea yritys etsiä jotain kadotettua tai tutustua johonkin menetettyyn. Aion julkaista vanhoja päiväkirjojani tässä blogissa. 

Innoituksen tähän sain katsottuani dokumentin nimeltään Mortified Nation. Se kertoo Mortified lavatapahtumista, joissa ihmiset lukevat ääneen päiväkirjojaan. Lukemiseen liittyy häpeä ja salaisuuksien kertominen julkisesti, mutta kuitenkin vahva yhteisöllisyyden ja jakamisen tunne. Tietenkin heti heräsi innostus, että Suomessakin voisi järjestää tällaista! Edelleen elättelen tätä ideaa omalle paikkakunnalleni. Tällä viikolla kuulin, että Suomessa järjestetään jo tällaisia lavatapahtumia pienimuotoisesti Helsingissä, Korjaamossa, nimellä Päiväkirjaklubi.

Olen kirjoittanut päiväkirjoja noin kymmenvuotiaasta lähtien aina viime päiviin asti. Lopetin hetkellisesti kirjoittamisen vuosi sitten. Viime joulun tienoilla aloin taas kirjoittamaan, koska tajusin, minkälainen henkireikä kirjoittaminen minulle on. En ole koskaan ollut hyvä uskoutumaan kenellekään ääneen, joten ainoa ”todellinen” ystäväni on ollut päiväkirja. Niitä on kertynyt useita. 

Olen aikaisemminkin lukenut päiväkirjojani itsekseni jälkeenpäin, mutta viimeisimmän lukukerran aikana minulle tuli täysi vierauden tunne. Kuka on tämä henkilö, joka on kirjoittanut nämä tekstit? En osannut enää samaistua teksteihin, ne olivat aivan vieraan henkilön kirjoittamia. Juurikin tästä vierauden tunteesta kumpuaa myös halu käydä pientä tutkimusmatkailua menneisyyteen. En halua unohtaa sitä pientä tyttöä, joka kerran ehkä saatoin olla.

En osaa vielä sanoa, missä tahdissa kirjoittelen, ehkä sitä mukaan kun luen. Kaikkea en rupea kirjoittamaan tänne, ehkä ne mehevimmät ja hauskimmat jutut julkaisen? Koska en sentään halua tylsistyttää lukijoitani. Enkä mene vannomaan, että kirjoitan kronologisessa järjestyksessä. Tässä teille kuitenkin esimaistelua, kuka saattoi olla 10-vuotias tyttönen. Niin ja kirjoitan alkuperäisessä asussa sen mukaan kuin se on luettavissa.

9.5.1997, 10v.

"Heräsin tänään klo 6.45 Makailin vieilä minuutin. Sitten nousin ja menin vessaan. Tulin takaisi huoneeseeni ja aloin pukea. Sitten menin alas syömään aamupalan. Sitten luin päivän ohjelman. Sitten rupesin koittelemaan kesäkenkiä. Sitten oli aika lähteä kouluun. Tänään oli vain 3:en tunnin päivä. Kun tulin kotiin heitin repun lattialle ja söin välipalan. Menin suoraan kentälle pelaamaan nelimaalia. Mutta sitten yks kaks tuli Juhani paikalle ja sitten pelattiin pesistä. Mutta se meni päin honkia. Tulin kotiin rupesin syömään karkkia. Ja katoin samalla TV. Katoin teeveetä noin 3 tuntia. Menin ulos. Pyysin kavereita mut ne ei voinu olla. Mut entiä miksi. Tulin sisälle. Rupesin taas kattoo TV. Rakas päiväkirja en jaksa muistella enää tätä päivää."