Oma huone

Vuoden 1998 ystävänpäivänä sain kauan kaipaamani oman huoneeni. Olin siihen asti asunut siskoni kanssa samassa huoneessa lukuun ottamatta yhtä vuotta. Tuskin siskollani ja minulla oli ollut mitään suuria riitoja tai kahnauksia, mutta kaipasin omaa tilaa. Äitini uhrasi ompelu- ja askarteluhuoneensa minun käyttööni.

La 14.2.1998

”Tänään heräsin kesken unien. Tänään muutin alakertaan, jonne olen aina halunnut. Ja nyt se toteutui. Vaikka se on aika pieni, mutta ei sen tartte oll aiso. Eka se oli ihan siivoton, mutta sitten se pikku hiljaa näytti oikein kotoiselta. Vaikka on vielä pikkuisen kesken tämä huone näyttää oikein suloiselta. Minä en ole käynyt melkein koko päivänä ulkona. Olin minä vähän aikaa ulkona. Minä olin täällä uudessa huoneessani melkein koko ajan. Nyt piitää vain odottaa että alkaisi Bumt si Bum. Ja se on tylsää. Minä olen ruvennut taas kirjoittamaan Eveliinalle. Tänään on Ystävänpäivä. Minä olen taas ”onnellinen” kun saan olla omassa huoneessa. Ja saa olla yksin, ja tehdä mitä tahansa. Eipä tällä kertaa muuta.”